Tänä yönä bussikuskini herätti mussa odottamatonta nostalgiaa. Hän aikoo vaihtaa etelän elämän poroisännän vapauteen, ja kun otetaan huomioon että hänen musiikkimakunsa on kokonaan moitteeton, en voisi kannattaa enempää häntä ja hänen suunnitelmiaan. Kunhan sukupolvenvaihdos tehdään, hänellä on monisatapäinen tokka. Hän on myös niin viehättävä nuori mies, että poroemännän paikan luulisi täyttyvän hetimiten.
Se nostalgia tuli siitä, kun itse olin nuori ja kesätöissä Kätkävaaran suunnalla Rannan tilalla. Siellä voitin pelkoni nupottamattomien lehmien suhteen, korjasin rikkoutuneita esineitä apua pyytämättä, ja näin viimein vasikan syntyvän. (Syntymää olin odottanut kultaisen isosetäni tilalla pienestä pitäen, mutta loma oli aina loppunut ennen h-hetkeä.)
Toivon bussikuskille valtaisaa tokkaa, aavoja, ja kaunista tyttöä joka kuuntelee oikeanlaista musiikkia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Mitä on oikeanlainen musiikki? Ihan selvyydeksi niille, jotka harkitsevat bussikuskillesi ilmoittautumista. Ehkä aiheesta saataisiin tosi-TV -sarjakin, poroisännälle morsian? B-)
(Itse en kestä katsella tosi-tv -juttuja)
t. Hanna, joka viimeinkin löysi tänne
Oo, poroisännälle morsian! Kannatan. Oikeanlainen musiikki ei sisällä dancea, teknoa eikä muuta sellaista jytkettä, eikä iskelmiä kans.
Hips, ihan pakko huomauttaa kun olen tämän asian kerran oppinut: poroisännäksi ei ryhdytä noin vaan, vaan poroisäntä on jonkun paliskunnan pampun (johtajan?) titteli. "Tavalliset" porojen omistajat ovat poromiehiä. Heh, pääsinpä briljeeraamaan. ;)
Poroisännän elämä pohjoisessa voisi olla mukavaa.
t. Laura, joka löysi kans
Poromiehelle morsian sointuukin paljon paremmin.
Lähetä kommentti