All Clear?!

Sanoin jonkin aikaa sitten siitä Connie Willisin tulevasta kirjasta. Nyt kävi niin, että kun kuljetin Willisin novellikokoelmaa ihmiselleni, joka tahtoi sen lainata, ajauduin bussissa lukemaan novellia "Fire Watch". Ajatuksenani oli alun perin (ja on myönnettävä että olin tästä suunnitelmallisuudesta aika tavalla ylpeä) käydä matkan varrella, ihmiseni luokse, kaupassa ostamassa kissanruokaa ja ihmisenruokaa. Varasin (yhä aika tavalla ylpeänä) tätä varten puoli tuntia aikaa bussin ja metron välillä. Noustuani kotipysäkillä bussiin ryhdyin sitten kuitenkin kertaamaan sitä novellia. Kampissa oivalsin (ja on sanottava että tästä valppaudesta olen myös vähäsen ylpeä) nousta ulos bussista ennen kuin kuski sitä pyysi. Hakeuduttuani istuma-asentoon tunsin kylmiä väreitä sekä hiukan kyyneliä poskillani. Sitten katsoin ympärilleni, ymmärsin tilanteen laadun, ja siirryin viivyttelemättä metroon, koska tarina oli loppu ja metroja oli mennyt monta. Kissan- ja pöhkönruoka jäi ostamatta, ja Lontoon pommitus oli ohi ja minun ja tarinan päähenkilön piti päästä tämän asian kanssa sopuun. Mutta minä en pääse! Koska mulle on luvattu se kokonainen kirja, joka käsittelee tätä. CONNIE!