Oppimisen onnea

Pääsin sittenkin ulkomaailmaan sen verran, että kävin pitämässä jokaperjantaiset suomentunnit.
Yksi akateemisesti suuntautuneista lapsistani oli pettynyt siitä, että tänään oli tarinapäivä eikä tehtäväpäivä, vaikka Tove Janssonin Vaarallinen matka onkin hänenkin mielestään ihana, varsinkin ne kohdat joissa Tiuhti ja Viuhti puhuvat. Hänen taistelumoraaliaan tukeaksemme otimme tarinatunnilla vähäsen ennakkoa ensi viikon tehtäväpäivästä, jona tulemme käsittelemään ä-kirjainta. Totesimme yhteisesti, että Ämmässuo ja sääri ovat erinomaisia ä-sanoja, onnittelimme toisiamme niiden sanomisesta (en minä oikeasti olisi sitä Ämmässuota keksinyt, ujutan vain ovelasti kunniaa omiin nimiini viattomien lasten kustannuksella), ja sitten vielä kokosimme sekalaisista tavuista sanoja kuten "makaroni" ja "miniluuta", ja kiljahtelimme hiukan ilahduksesta tätä tehdessämme. Ja aurinkokin alkoi paistaa.