Nyt minua väsyttää, koska olin kahden päivän ajan sotilaana päiväkotien tuimassa ja toivottomassa taistelussa vettä ja loskaa vastaan. Lasten pukeminen ulosmennessä on puolen tunnin kirkuva kaaos; sen jälkeen alkaa otusten tuominen yksitellen sisään etsimään repuista ja päiväkodin varastoista kuivia sukkia ja lapasia, kun saappaan ja kurahousun välistä nyt kuitenkin lirahti yhdeksäntoista litraa vettä, eikä sille kerta kaikkiaan voinut mitään, koska yrittäkääpä itse uida keinun alla vellovassa valtameressä raajojanne kastelematta. Sitten koittaakin jo se aika, kun lasten vanhemmat saapuvat tungeksimaan päiväkodin kuraeteisessä ja sanomaan toisilleen ja ei-kenellekään "Mutta Otolla kyllä oli kaksi kurahanskaa kun minä olin nuori" ja "Mutta jos tämä on Aliisan litimärkä villasukka, niin missä on Emman villahaalari?"
Nyt en aio vuorokauteen poistua asunnostani, vaan istua aloillani ja nousta välillä katsomaan loskaa ikkunasta matkallani jääkaapille. On ihanaa tehdä kotona töitä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Iih! (Piti sanoa jotain muutakin, mutta sanotaan nyt ensin vain se.)
Lähetä kommentti