Vanhapiika

Päiväkodissa tänäänkin. Iltapäivällä pihalla oli small talkia.
Lapsi: "What is your husband's name?"
Taijamai: "I don't have a husband."
Lapsi: "What? Why?"
Taijamai: "Well, it's-"
Lapsi: "You don't have a husband? At all?"
Taijamai: "No, not at all."
Lapsi: "Do you live... alone?"
Taijamai: "Yes, just me and my cats."
Lapsi: "But why? Are you too young?"
Taijamai: "No, sweetie, too young I am not."

Olen käynyt saman keskustelun useita kertoja eri aikuisten kanssa, ja nyt ilmeisesti on aika puida tätä ihmisyydelle vierasta naimattomuuden mysteeriä vuorostaan lasten kanssa. Se on vaivattomampaa, koska ainakaan tämä lapsi ei tarjonnut yhtään tuttavaansa tai sukulaistaan minulle mieheksi, eikä muutoinkaan jakanut tietoa siitä mistä aviomiehiä löytyy. (Lapsi itse tietää jo menevänsä naimisiin päiväkodin kivan opettajan kanssa, minkä hän nyt antoi tiedoksi minulle ja onnelliselle sulhaselle romanttisin korulausein: "Well, I'm marrying that.")