keskiviikkona, toukokuuta 23, 2007

Ohjeita elokuvateollisuudelle

Näin elokuvan, jota mainostetaan tällaiseen tapaan: "odottamattomat käänteet ovat ainutlaatuisia," "korkkiruuvin tavoin kiero," "tarina, jonka kulku yllättää sinut aina kun luulet tietäväsi mitä seuraavaksi tulee." (Dvd:n takakansiteksti on muuten suomenkielen helmiä, ja kertoo esimerkiksi että "[elokuvan] ote puristaa sinua loppuun saakka, mikä ei ole sellainen kuin luulet.") Tämä kaikki sai minut leffan alusta saakka kyttäämään kaikkea epäluuloisesti ja suuria paljastuksia ja käänteitä ennakoiden, ja lopputulos oli se, ettei koko jutussa ollut yhtään mitään yllättävää. Ei yhtään mitään. Ja se loppu oli juuri sellainen, kuin sitä edeltävien asioiden pohjalta luulin. Väitän, että tässä - kuten monessa muussa vastaavassa tapauksessa - teki markkinointi karhunpalveluksen sekä minulle että elokuvalle. Jos olisin saanut katsoa tarinan läpi vailla tätä kattavaa valmennusta yllätyskäänteiden varalta, olisin saattanut jopa yllättyä yhden kerran katsomisen aikana, ja joka tapauksessa olisin keskittynyt muuhun ja nauttinut teoksesta paljon enemmän. Buu.
Näin myös elokuvan Imagine Me & You, joka on mitä herttaisin romanttinen komedia (ja siinä on Anthony Stewart Head!), täynnä kauniita ja ihastuttavia ihmisiä, ja jonka päällimmäinen vaikutus minuun oli väkevä halu saada nähdä huppaelokuva Chasing Liberty, koska siinä tyttö käsittääkseni tahtoo Matthew Gooden. Matthew Goode ei ole se, joka kuuluu laittaa romanttiseen komediaan klassiseen Sympaattisen Mutta Väärän tyypin rooliin. Matthew Goode voi olla vain Sympaattinen Ja Oikea. Olen puhunut.

Ei kommentteja: