sunnuntaina, helmikuuta 03, 2008

Pohjola

Kyllä kelpaa Suomen talvea esitellä ulkomaan ihmiselle. Ka, lumimyrsky! Ka, vettä joka paikassa! Ka, lumimyrsky! Ka, vettä joka paikassa! Ka, lumimyrsky! Ka, vettä joka paikassa! Ja joka säällä ihana mahdollisuus kaatua kepsahtaa mäen iljanteessa ja rikkoa olemuksensa.
Olen viime aikoina onnistunut ruhtinaallisesti sääruletissa. Olen erehtymättömästi tahtonut jonnekin liikkeelle ja reipastelemaan niinä hetkinä, kun on vallinnut viima, märkä ja hyy. Myös olen tällöin pakottanut mukaani ihmiseni, jotta myös hänen ytimensä voisi syväjäätyä märissä vaatteissa ja selkä köyrtyä lumen painosta. Kun pyysin joukon ihmisiä luokseni kekkeröitsemään, myös sinä kekkeröitsemisen hetkenä vallitsi viima ja lumimyräkkä - muutenhan ei olisi heillä ollut laisinkaan rämpimistä ja vilua. Niinä joka toisena päivänä kun ilmatila on ollut vähäluminen olen istunut kotona enkä pyytänyt ketään matkaamaan luokseni.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oi kaukaisen linnan neito! Kun säiden ja kalenterien herra suo, salli minun karauttaa rautahevolla luoksesi, pelatkaamme suomenkielistä scrabblea ja siemailkaamme punaviiniä?-)

t. Hanna (joka ei pysty englanninkieliseen scrabbleen facebookissa)

Taijamai kirjoitti...

Ah arvon Hanna, jos muassas tuot tuon peleistä jaloimman, kaadan ma pikariisi jumalten juomaa! (Kuka sen rautahevon karauttaa kotiinpäin? :)