torstaina, helmikuuta 07, 2008

Minä ite

Minä tykkään elokuvasta Alien vs Predator. Se on hauska ja vauhdikas ja siinä on älyttömän cool predator. Se on kuin tanssija, se predator! Ah kuinka se on ilo silmälle.
Nyt näin jatko-osan. Oi tavatonta oi. Tylsää kohkaamista, ja kaikki järjettömyys on tyhmänsorttista järjettömyyttä, eikä sellaista kuin toimintaelokuvissa sisäsyntyisesti on. (Nyt jos jostakin syystä ette halua tietää AVP-leffoista spoilereita, katsokaa muualle.) Viehättävässä ykkösosassahan urheaa, salskeaa ja sulavaa kokelas-predatoriamme on pihalla odottelemassa ruotsinlaivallinen jotakin sukulaissetiä tahi vastaavia. Nyt kakkosessa tämä koko joukko rysähtää takaisin maapallolle inhat alienit muassaan. Tästä välittyy tieto kotiin eräälle predatorille, joka irvistää rumasti, kiskaisee naulakosta takin niskaansa ja hurauttaa maapallolle hoitamaan jutun. Yksin. Soittamatta paikalliselle alien-asioiden päivystäjälle, tuholaistorjujalle, presidentille, äidilleen tai omille sukulaissedilleen. Yksin hän sitten reuhtoo sataaviittätoistatuhatta alienia sekä Yhdysvaltain väestöä vastaan (ja onnistuu tekemään sen pitkästyttävällä tavalla). Missä oli ykkösosan kaltainen Viking Predator miehistöineen silloin kun sitä todella tarvittiin?

Ei kommentteja: