Täällä vallitsee nyt täydellinen sää: kirkas auringonpaiste ja pari astetta pakkasta. Sen innoittamana kävin pitkästä, pitkästä aikaa Espoon tuomiokirkossa, jonka ikivanhaa rauhallisuutta suuresti rakastan. Keskiaikaisissa kirkoissa käydessäni ajattelen aina sitä muunmuassa Neil Gaimanin fiktiossaan esilletuomaa ideaa, että kirkkoja on rakennettu jotenkin erityisille paikoille maailmassa; paikoille, joissa ley-linjat yhtyvät tai todellisuuden kudos on ohuempi kuin muualla, tai jotakin muuta ihanan fantsua. Oli miten oli, vanhoissa kirkoissa on minulle jotakin. Siellä tuntuu tyyneltä ja syvälliseltä, ihan riippumatta mistään kristillisestä. Suosikkipaikkani on Turun tuomiokirkko, josta on meditatiivisia muistoja jo teini-iästä saakka. Siellä tahdon ainakin kerran vuodessa käydä imemässä ilmapiiriä.
Toinen onnellisuuden paikka ja ilmapiiri tällaisella säällä (kuten kyllä kaikilla muillakin säillä) on tietenkin Helsinki-Vantaa. Sinne en tänään saa aikaiseksi matkata, mutta ilahduttaa tietää että voisin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti