Amerikkalainenkin lähti, ja minä nukuin uupuneen unta läpi vuosisadan ukkostuksen. Ihmiseni oli kuulemma vähällä soittaa yöllä että heräisin katsomaan myrskyä, mutta ei. Ohi meni kaikki.
Nyt on joka tapauksessa taas oiva puistosää, joten mitäpä sitä muutakaan. Grilli kainaloon ja sinne. Onkin jo korkea aika nähdä taas pullonkerääjiä. Olen tulossa, Hymyilevä afrikkalainen!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti