Tänään en pyöräillyt, kun ei ole pumppua. Naapuritkin ovat niin varovaisia, ettei pyöräkellarista löytynyt yhtään pumppua lainattavaksi.
Sen sijaan näpräsin keskittyneenä ihmiseltäni saamaani vanhaa mp3-soitinta. Ensiksi siitä piti saada vanha paristo ulos. Se oli vaikeaa. Lähes kohtuuttoman vaikeaa, saattaisi joku sanoa. Sitten askartelin johtojen ja nappuloiden kanssa, kunnes sain hävitettyä ihmiseltäni soittimeen jääneet hämmästyttävät ja paikoin hälyttävät musiikkikappaleet. Sitten onnistuin laittamaan omia fiksuja ja filmaattisia musiikkivalintojani sinne tilalle. Ja lopuksi sain radion kuulumaan! Huhhuh. Siinä vaiheessa oli kyllä jo vähintään kuin olisi pyörälenkillä käynyt. Mutta nyt on sitten ylellisyyttä niin, että käsistä karkaa. Musiikkia bussissa istuessa! Tuskin raaskin enää koskaan nousta sieltä pois.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Edu vei joskus pyöräkellariin pumpun, johon kiinnitti lapun: "Tämä on 15 markan pumppu. Käytä sitä jos haluat, mutta älä vie pois kellarista." Se on ollut siellä nyt aika monta vuotta. Se on minusta hauskaa. :)
Lähetä kommentti