Koffin puisto

Niin odottamattomasti ja nolosti kävi, että tänä kesänä oli ensimmäinen puistopäivä vasta 30.6. En voi puolustella laiminlyöntiä. Eilen se nyt sitten kuitenkin oli, se ensimmäinen puistopäivä, ja suoritettiin perinpohjaisesti ja onnistuneesti. Oli kuohuviiniä, oli capoeiraajia, oli verkkaista huovalla lojumista, oli kitaramusiikkia viereiseltä huovalta, ja oli aurinkoa. (Havaitsin tänä aamuna, että olen mahdollisesti lähempänä ruskettunutta kuin koskaan elämässäni.) Oli myös vierusnaapureina universumin absurdeimpia pilviveikkoja, jotka hitaasti ääntäen lausuivat toisilleen asioita kuten: "Joskus kun polttaa pilveä, siinä tulee sellainen tunne, että tässä tapahtuu niin kuin kaikki haluavat." Deep, man.