Viime aikoina olen nähnyt unta arkeologiasta ja pohtinut, mitä löytyisi jos kaivaisin kuopan alkukotini takapihalle.
Tänään sain loppuun pitkän Farscape-rupeamani. Neloskausi oli tasoltaan ja impaktiltaan aika lailla vastaava kuin kolmoskausi, ja se on suureksi osaksi kohteliaisuus. The Peacekeeper Wars puolestaan voitti minut puolelleen alkuminuuteilla, kun Rygel sukelsi meressä pikkuisia töppöjalkojaan sätkien. Minisarja on muutenkin täynnä kuolemattomia Rygel-hetkiä, ja saa siksi anteeksi aivan mitä hyvänsä. Joitakin asioita sen tarvitseekin saada, kuten koko sarjan, mutta kokonaisuudessaan se on kuten koko Farscape: sekopäinen, kunnianhimoinen, nokkela ja intensiivinen. Ja lopulta aina vaikuttava. Itkin paljon.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Jess, hienoin sarja mitä on tullut. Itselläni kaikki jaksot suomitekstein dvd:llä, parhaita kestää katsoa useammankin kerran. Olkoon jokainen skeippari kade!
Lähetä kommentti