Peetter Pan

Luin lapsille Peter Panista, ja höperyyksissäni äänsin nimen niin kuin kirjoitetaan, että Peter. Tämä absurdius luonnollisesti herätti yleisössä kritiikkiä. Tarinaa lukiessani minä enemmän tai vähemmän ignoroin halpamaisesti kaikki "Kuule, se on Peetter Pan" -kommentit, joten asiaan oli palattava sitten tarinan ja sitä seuraavan tarinan jälkeen. "Kuka tää on tää Peter Pan?" tiedusteli sarkastinen lapsi. "Mä oon kuullu vaan Peetter Panista." Turvauduin ala-arvoiseen aikuisten epävastaukseen ja sanoin laimeasti: "Kun minä kerta luin sen tarinan, niin se on Peter jos minä sanon." Nyt ei kansalla enää ollut muuta mahdollisuutta kuin tukeutua demokratiaan. Lapset organisoivat nopean äänestyksen, jossa Peter sai yhden äänen ja Peetter kaikki muut. Minä olin se yksi ja eeppinen. "No," sanoin minä lannistumatta, "onneksi luin tarinan ennen äänestystä."