Kuppaus

Olin verikokeessa. Se on minulle ainaisesti piinallinen ja tukala asia olla. Pyydän aina päästä makuulle etten pyörtyä kupsahda kesken kaiken enkä mahdollisesti myöskään oksenna. Tällä kertaa sain aniliininpunaisen teippirullan toiseen käteen puristeltavaksi, koska sellainen laboratoriotytön mukaan on laboratorioihmiskoulussa todettu hyväksi. Laboratoriotyttö yritti myös uljaasti suunnata huomiotani pois epäonnistuneesta pistämisyrityksestä keskustelemalla pirteästi siitä mitä teen työkseni ja mitä hän tekee työkseen, ja mitä mieltä me olemme siitä. Verenlaskemisen lopuksi sain kumpaankin kyynärtaipeeseen varmuudeksi niin tanakan teippauksen, ettei konsaan. Teippi ei ainoastaan ollut superliimalla siveltyä, vaan myös osapuilleen puoli metriä leveää laatua. Kun kotosalla myöhemmin aloin sitä raastaa irti itsestäni, lähti nahka puolesta käsivarresta. Kummastakin. Toivoa sopii että tämä veriuhri riittää lääketieteen jumalille taas kohtalaisen pitkäksi aikaa.