Tykistö

Tänään elimistöni ja minä olemme ottaneet sodankäynnissä virusta vastaan käyttöön järeät aseet. Tämä on viimeinen yritys ennen kemiallista sodankäyntiä, virus.
Ostin viimein nenäkannun. Ihmiset ovat suositelleet tätä minulle vuosikausia. Aina se on minusta kuulostanut niin erikoiselta ja luonnottomalta asialta, että on tyystin jäänyt huomiotta. Tänään vaikuttamaan pääsi kuitenkin oma ihmiseni juuri täydellisen otollisella hetkellä, kun räkä painoi pääni pöydän pintaa vasten, poskia jomotti ja ajattelin alistuneena lääkärille jonottamista.
Kun pääsin apteekkiin tätä kidutusvälinettä etsimään, kävi ilokseni ilmi että sain ostaa asian jonka nimi on sarvikuono. Sarvikuono! Heti on iloisempaa kaataa nestettä hengitystiehyeihinsä, joista on elämänsä ajan tottunut yrittämään pitää nestettä poissa.
Kotona en laittanut ruokia jääkaappiin enkä mitään muutakaan, vaan säntäsin kaatamaan vettä nenääni. Omituista mutta siedettävää. Yhden kerran jälkeen olen epätietoinen kannastani vaikutusten suhteen, mutta aion kyllä läträtä uudelleen - ehkä jopa säännöllisesti! Siksi että maksoin sarvikuonosta 13 ja jotakin euroa, ja sen sopisi lupausten mukaisesti ennaltaehkäistä ja auttaa kaikenlaisia päivittäisiä tuhinoita ja röhinöitä ja tuuskahduksia.