Vaikea suhde ruokaan

Tapasin tänään hyvä ihmisiä. Puhuimme kuulumisista, kuten uusista työpaikoista ja siitä että minulla oli kova nälkä. Lastenkin kuulumisia käytiin läpi, ja sitä että minulla oli kauhean kova nälkä. Puhuttiin ihanasta lumisateesta ja sen vaikutuksista liikenteeseen, ja minun aivan tyhjästä vatsastani. Sitten syötiin salaattia ja pitsaa ja omenaherkkua, nami nami nami. Paljon. Sitten puhuttiin elokuvista ja siitä, että minä en halua enää koskaan kuulla sanaa ruoka. Pohdittiin vanhemmuutta ja työelämää, ja sitä että minulla oli ähky. Muisteltiin nuoruutta, ja niitä aikoja kun minun mahani ei ollut tukalan täynnä. Sitten minut vieritettiin kotiin.