Minua lähestyi eilen eräs pienenpieni poika, josta kovasti pidän. Hän tuli luokseni ja puhui hiljaisella äänellä. Kumarruin hänen puoleensa ja jouduin pyytämään häntä toistamaan asiansa. Hän teki niin: "We have a toaster, and we put toast in it, and the toast jumps out."
Mieleni tuli hyväksi. Se on siis hänestäkin hauskaa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Pienenpieni poika ei selvästikään ole vielä useasti käynyt geneeristä hotellia markkeeraavassa hotellissa, joiden aamiaispöydän paahdin on kokolailla höpsistisempi lopputuloksen suhteen. Ollapa itsekin vielä noin viattoman deterministisessä uskossa.
Lähetä kommentti