Kuninkaallinen yäk

Olen päässyt puoliväliin ykköskautta sarjassa The Tudors. Katselukokemus ei ole minulle helppo; millään muotoa sympaattisia hahmoja on vähän, ja kaikki sivurooleissa. Suuren osan aikaa seurataan enemmän tai vähemmän vastenmielisiä, lapsellisia, röyhkeitä, julmia ja katalia ihmisiä, joiden elämä on yhtä vastenmielisten, lapsellisten, röyhkeiden jne. puuhastelujen sarjaa. Jollakin hämärällä ja luultavasti epäilyttävällä (subliminaalista viestintää? hmm?) keinolla tarina kuitenkin on pitänyt minutkin sen verran otteessaan ettei ole jäänyt kesken, eikä luultavasti jääkään. Vähemmän hahmojen sympaattisuuteen panostavalla katsojalla on epäilemättä kaikin puolin hauskaa.