Ilo

Eiliseen turkulaisseuraani kuului muunmuassa maailman mahdollisesti onnellisin henkilö, 7,5 kuukautta vanha ihminen joka laittoi nenänsä mitä sievimmällä tavalla kurttuun ja tuhisi sitten tavattoman kovaäänisesti. Tämän hän teki, koska sen tekeminen on riemukasta. En ole kuullut niin järjestelmällistä ja niin kuuluvaa tuhinaa koskaan aiemmin. Toinen hänen erityisen onnellisista harrastuksistaan on seinän silittäminen. Konttaillessaan hän silloin tällöin tapaa seinän. Tällöin hän viehättyy suunnattomasti, nousee seinää vasten seisomaan ja taputtaa ja silittää sitä määräämättömän ajan. Hänen kotinsa seinät ovat hyvin valkoiset ja hyvin sileät, ja saattaakin hyvin ymmärtää miksi hän haluaa niitä paijata.