Ei ihan Austenia

Näin elokuvan Becoming Jane. Se kertoo romanssista, joka ehkä jonkinasteisena oli olemassa Jane Austenin ja miehen välillä. Ymmärrän miksi elokuva on tehty; Austen on taas ja yhä ja ainiaan aika tavalla pinnalla, ja onhan kiinnostavaa hakea ihmistä tarinoiden takaa. Mutta jotenkin homma jää kuitenkin vähän idean asteelle. Jos romanssilla ei ole perinteistä onnellista loppua, sen pitäisi sitten elokuvana toimiakseen olla ainakin aivan kauhean koskettava ja hieno. Samoin auttaisi, jos tällaista austenmaista tarinaa kerrottaessa höysteenä olisi huumoria ja hauskoja sivuhahmoja, Austenin itsensä kuolemattomaan tyyliin. Tässä teoksessa jää kaikki vähän puolitiehen. Se on ihan mukava, mutta ei sen enempää.