Minulla on sellainen vuokranantaja, joka pitää kaikesta todella hyvää huolta. Se on hienoa ja sydämeni arvostaa sitä. Täällä asuessani on ovelle tullut setiä kysymään, saavatko tuoda uuden jääkaapin, saavatko vaihtaa ulko-oven uuteen, saavatko laittaa olohuoneeseen uuden lattian, vaihtaa keittiön tasot, uusia kattovalaisimien sähköt, laittaa tietokonepöydän alle tassut ettei tärinä riko mitään, ilmata patterit, tarkastaa ikkunoiden kunnon, säätää tuuletusventtiilit, asentaa ilmaisen laajakaistan... Nyt ollaan tulossa tarkastamaan ja huoltamaan vesikalusteita. Kylpyhuoneessa, oletan.
Joukkojen paikallevyörymisen ajankohta on tyypillisesti, ja tälläkin kertaa, hiukan epämääräinen: joko tiistaina, tai keskiviikkona, tai torstaina, tai perjantaina, ja ehkä kahdeksalta aamulla tai ehkä viideltä iltapäivällä, tai ehkä joskus siinä välissä. Kotona työskentelevänä hepsankeikkana en yleensä herää kahdeksalta aamulla, paitsi perjantaisin ja silloin kun vuokranantajalla on tällainen huolenpidon hetki. Taas on siis sellainen vaihe, jolloin nousen tokkuraisena anivarhain odottelemaan joskus mahdollisesti saapuvia säätäjäsetiä. Niinä hetkinä, yrittäessäni saada kahvimukia osumaan kasvojen tienoolle, keskityn aina ajattelemaan sitä, kuinka ihana vuokranantajani oikeasti on.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti