En ole kova saunomaan. Oikeastaan aivan päinvastoin. En kykene muistamaan, minä vuonna olen viimeksi saunonut - ennen kuin joulukuussa. Silloin nimittäin hämmästytin itseni ja asiantuntijat varaamalla viikoittaisen saunavuoron. Se ei oikeastaan ole minun syytäni, vaan ajoittain täällä majailevan ulkomaanelävän. Mutta minä siellä kuitenkin nyt säntillisesti joka perjantai käyn saunomassa, kun kerta on varattu ja eurosia siitä maksan. Ulkomaanelävä viuhtoo ulkomailla sillä aikaa eikä käy saunassa, vaan onnellisena ajattelee että siellä se saunavuoro on siellä Suomessa. Että sillä lailla minusta ei käy tasan tämä.
Ostin nyt kummiskin kaupasta kolmea erilaista hajua, joita on tarkoitus laittaa löylyveteen (jota heitän yleensä yhden kerran siellä saunoessani), koska kaupassa tuntui että sellainen kuuluu tällaisen säännöllisesti saunovan kunnon suomalaisen elämään. Ehkä jotakin muutakin kuuluisi, mutta siitä en tiedä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Minä kävin varmaan eniten saunassa lapsena, silloin kun meillä oli viikottainen saunavuoro. Se jäi sitten pois jossain vaiheessa, kun muut asiat menivät perheen kanssa saunomisen edelle.
Opiskelija-asunnossa ei tainnut olla saunaa edes koko taloyhtiössä, mutta silloin tuli käytyä kyllä kaikenmoisten järjestöjen saunoissa - ei kyllä yleensä edes viikoittain, tai välttämättä kuukausittain. Harmoniassa oli sitten ihan oma sauna, mutta alkuinnostuksen jälkeen sitäkään ei tullut pahemmin käytettyä.
Nyt sitten olemme taas tilanteessa, että meillä on viikottainen saunavuoro, jossa käydään perheen kanssa. Tuleepahan saunottua säännöllisesti ja lapsikin tykkää kovasti - kertoo jo sunnuntaina miten perjantaina on sitten sauna taas.
Saunavuoroon kuuluu myös saunaolut (saa olla ykkösoluttakin).
Sanoo Hanna
Lähetä kommentti