Minä tarvitsen kivat, siistit kävelykengät, joilla voi kävellä keväällä kun on liian kylmä sandaaleille ja kesällä kun ei ole sandaalien hetki. Tarvitsen jo ensi viikoksi. Lähdinpä sellaisia ostamaan, vaikka hyvin jo tässä iässä tiedänkin miten siinä käy. Sain siis taas tuntumaa siihen, miltä tuntuu elää niin, että kaikki on ennalta määrättyä eikä siihen mikään oma toimi vaikuta. Kävin läpi kenkäkaupat, kuuliaisesti kysyin myyjältä löytyisikö yksiä kivoja myös minun kokoani, kaiken tein sääntöjen mukaan. Sitten päästiin siihen kohtaan, kun kotibussin lähtöön on vielä 25 minuuttia ja täytyy tappaa aikaa piipahtamalla viereisessä vaatekaupassa. Ja sitten ollaan kotona kalliiden housujen ja vielä kalliimman hameen kanssa, joille ei ole erityistä tarvetta. Ilman niitä kenkiä, joille on aivan erityinen tarve.
Haaveeni on, että jonakin päivänä vielä voin rimpuilla irti kohtalosta edes sen verran, että ne tarpeettomat tarvikkeet eivät maksaisi ihan kauheasti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Ajattele positiivisesti: jos et olisi ostanut niitä housuja nyt, olisit kuitenkin myöhemmin joutunut housuostoksille, ja se olisi yhtä rasittavaa kuin kenkäostokset nyt.
Jooh, tulin kommentoimaan ihan samaa kuin Vera... Kun kiva vaate löytyy, se kannattaa ostaa. Muuten käy niin että sit kun sellaista tarttis, ei löydy kuitenkaan. Tämän erinomaisen logiikan mukaan toimit viisaasti :-)
Hassu sattuma että minäkin tarvitsisin hyvät kävelykengät.
Lähetä kommentti